Tekstit

Jokamiehen Rokulitriathlon 7.7.2017

Kuva
”Kisan henki on kilpailijoiden mukaan ainutlaatuinen, järjestelyt erään osallistujan mukaan ”suorastaan maailmanluokkaa” ja kilpakumppanien ja etenkin yleisön kannustus sellaista, jota ei koe juuri missään muualla. Näiden kaikkien vuoksi ”Rokulit” onkin taas merkitty jo valmiiksi monen kisaajan ensi vuoden kilpailukalenteriin.”
Tuo edellä oleva on suora lainaus Sirkka-Liisa Koiviston kirjoittamasta jutusta Torstai-lehteen (http://www.torstai-lehti.fi/2018/07/10/neljas-rokulitriathlon-veti-vakea-alajarvella/). 

Tuo teksti ei voisi paremmin pitää paikkaansa, kun on puhe Jokamiehen Rokulitriathlonista. Neljän vuoden aikana kyseinen ”pikkukisa” on kasvanut kasvamistaan ja nyt mukana oli jo 119 kisailijaa. Aivan maagisen upea tapahtuma joka suorastaan uhkuu sitä yhteenkuuluvuutta mitä triathlon aidoimmillaan on. Kaikkia kannustetaan ja tsempataan. Eikä kukaan jää yksin.

Lahden IM kisasta lähdettiin palauttelemaan siis meren laineille. Suuntana Tukholma ja laivana Viking Grace. Keli oli tyyni,…

Ironman Lahti 70.3

Kuva
1800 kilpailijaa märkäpuvuissa pakkaantunut muutaman metrin levyiselle käytävälle tavoiteuintiajan mukaisesti. Oikein hyvä paikka tällaiselle ahtaanpaikankammosta kärsivälle. Aurinko paistaa, märkäpuku hiostaa. No nyt alkaa sataa... onneks on märkäpuku päällä. No niin, nyt on nälkä ja vähän jano. Jono liikkuu hieman, jokohan nyt? Ei, pakkaannutaan vaan vielä tiiviimmin. Syvään hengittelyä ja ajatusten ja tulevan läpikäyntiä. Kohta päästään aloittamaan. Tahkontriplasta tunnettu Juha Riikonen seisoo vieressä. Vaihdetaan muutama sana kaverin kanssa. Huikea tyyppi ja mahtavaa hyväntekeväisyyttä tekee. Iso käsi kaverille. Vihdoin aletaan liikkumaan kohti starttia. Tätä onkin jo odotettu melkoisen pitkään.

Kun viime kesänä tuli ilmi, että Suomessa järjestetään IM-kisa, olin heti mukana. Ironman on kuitenkin tämän harrastuksen alusta asti ollu mulle jotain todella suurta. Ja nyt siihen on mahdollisuus Suomessa. 30.6.2018 klo 16, race of the midnight sun.

Lahteen lähdettiin Annan ja Aleksin k…

Alajärvi maraton ja babyshowerit

Tämän kesän Alajärvi maraton juostiin 16.6 todella kuumassa kelissä. Päätöksen osallistumisesta tein vasta torstaina 14.6, koska oli hieman epäselvää miten Paalijärvellä jalkaan tullut haava kestää juoksemista. No kyllä se kesti. Mutta kerrotaanpa hieman itse kisasta sekä yhdestä syystä miksi lähdin kisaamaan... =)

Anna sanoi järjestävänsä babyshowerit raskaana olevalle työkaverilleen juuri tuolloin lauantaina 16.6. No minä sitten olin jo aikaisemmin sanonut meneväni tuonne Alajärvelle juoksemaan varttimaratonin (10,5 km). Näin en olisi tiellä juhlissa. Perjantaina hieman auttelin siivoamisessa ja järjestelyissä. Lauantaiaamuna aloin valmistautumaan kisaan. Lähtö olisi klo 15 Ankkurikentältä. Tällä kertaa kisaan ei osallistunut meidän porukasta muita. Kimmo tosin oli ea-autolla liikkeellä. Henna osallistui puolikkaalle ja voitti matkan todella kovalla ajalla. On kyllä kovassa kunnossa.
Kisapaikalle saavuin hieman ennen kahta ja kävin maksamassa riemun sekä hakemassa numerolapun. Sitte…

Rakkaudesta lajiin

Kuva
10.6.2018, historian ensimmäinen Paalijärven Pikatriathlon
Rukan jälkeen iski todella kova into polkujuoksuun ja juoksuun yleensäkin. Ultramatkoihin jne. Mietin jopa triathlonin vähentämistä tämän kesän jälkeen. Ja kyllähän se saattaa vähentyä tuon täyden matkan jälkeen jollain tasolla.  Mutta on se jännää miten paljon ensimmäinen tri-kisastartti voi vaikuttaa tuonne korvien väliin. Mikä siihen sitten vaikuttaa eniten? Onko se itse kisa, onko se tapahtuma vai yleisö? Entä muut kilpailijat tai vapaaehtoiset? No ehkä se tässä selviää…
Lauantaina 9.6.2018 kävin heittämässä alkulämmöiks Tour de Lappajärven. Reilut 70 km aikaan 2h 26 min, keskinopeus 29.1 ja keskisykkeet tais olla 169. Oli muuten ensimmäinen kisa missä kukaan ei ohittanut mua. Palautuminen tuosta sujui oikein hyvin ja mieli oli virkeä. Huomasin olevani jopa hieman malttamaton. Seuraavana päivänä olisi kuitenkin eka startti triathlonissa tälle kesää.
Sunnuntaiaamuna 10.6.2018 kello herätti kasin jälkeen. Vähän siinä vielä makoi…

Kuusamo, Ruka, nutsRuka 31 km

Päässä pyörii Matin ja Tepon biisi Näitä Polkuja Tallaan. Myöskin Kuusamo, nyt kutsuu mua Kuusamo ilmestyy jostain korvamadoksi. Nykytekniikalla vois portaatkin olla rullaportaat joka paikassa… Mutta ei. Lapissa on taikaa, ja kyllä, Kuusamo ja Ruka ovat tällaiselle tasamaan tallaajalle jo Lappia. Ja onhan siellä taikaa. Välillä vaan tuntui, että minkähänlaisia taikoja pitäis tehdä maaliin pääsemiseks… eikä edes niitä poroja näy...
Perjantaina 25.5 n. klo 10 auto kaarsi kotipihaan. Laukku kyytiin ja takapenkille Kimmon kanssa. Tytöt, Anniina ja Virpi, kuskina ja kartturina.Matka sujui rattoisasti. Kärkkäisellä Ylivieskassa eka pitstop. Vähän geelejä ja muuta kivaa. Ja 15 cm subi. Seuraava pitstop Tupoksen ABC. Kanaa ja ranskalaisia naamariin ja kohti Oulua josta kyytiin hyppäsi Aleksi. Tupoksella toki muutkin söi, ettei jää kuvitelmaa että vain minä söin kokoajan... =) Matka sujui Kuusamoon asti oikein mukavasti, edes poroja ei hypännyt auton eteen. Kuusamossa käytiin kaupassa hakemas…

Älä jätä yrittämättä pelätessäsi epäonnistumista

Niinpä. Jos pelkäät epäonnistumista, jää moni hyvä ja hieno asia kokematta. Jos ite olisin kolme ja puoli vuotta sitten pelännyt epäonnistumista, en olisi koskaan tullut ajatelleeksi yrittää triathlonia. Ja mitä kaikkea tuo laji onkaan tuonut tullessaan. Kunto on noussut, sekä fyysinen että henkinen. On nähnyt ja kokenut asioita joista ei ennen edes tiennyt mitään. On saanut testata omia rajojaan. Sekä fyysisiä, että henkisiä. Ja samalla on varmasti tullut testattua myös perheen rajoja... =)
Mutta ennenkaikkea on saanut tutustua aivan huikeisiin ihmisiin, sekä löytänyt jo tutuista ihmisistä uusia asioita joita ei ennen osannut katsoa. En olisi tämän tason uimari ilman Matin opastuksia, en olisi tämän tason pyöräilijä tai juoksija ilman Ogoloman yhteistreenejä. Enkä olisi tämän tason ihminen ilman perheen tukea ja ymmärrystä intohimostani tätä lajia kohtaan. Enkä olisi kokenut näitä huikeita kokemuksia tässä lajissa, jos olisin jättänyt yrittämättä epäonnistumisen pelossa.
Ja sama asia…

Päätösmatkat kaudelle 2017. Vaasa maraton 2.9.2017 sekä WIndal 1/2-maraton 30.9.2017

Kauden päätös venyi pitkälle syksyyn, ihan kuin ammattilaisilla. Konalla kisataan vasta parin viikon päästä. Tosin päätöskisat olivat puhtaasti juoksukisoja.

2.9.2017 Vaasa maraton, 10.5 km
Vaasan kisa valittiin yhdessä valmennattavan, Annin, kanssa. Reitti sopivan tasainen ja kisa oli mukavan lähellä, mutta ei kuitenkaan ihan takapihalla. Tarkoituksena hakea kokemusta numeron kanssa juoksemisesta sekä kisavauhdista jne. Vasta ensimmäinen yhteinen lenkki, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Mukana myös Ogolomasta Sanna sekä Evijärven vahvistus Jaakko. Toki kisassa oli monta sataa muutakin osallistujaa... =) Anna oli myös mukana kameran kanssa ja kannustamassa.
Matkaan lähdettiin aamusta ysin aikaan. Sanna tuli kyytiin jo Vimpelistä ja matkalta poimittiin sitten Jaakko ja Anni vielä mukaan. Vaasaan saavuttiin hyvissä ajoin ennen kisaa, keli oli mahtava. Syksyinen, mutta kuitenkin lämmin ja lähes tyyni. Oudon levollinen olo oli kokoajan. Ehkä ajatukset oli ennenkaikkea Annin juok…