Päätösmatkat kaudelle 2017. Vaasa maraton 2.9.2017 sekä WIndal 1/2-maraton 30.9.2017

Kauden päätös venyi pitkälle syksyyn, ihan kuin ammattilaisilla. Konalla kisataan vasta parin viikon päästä. Tosin päätöskisat olivat puhtaasti juoksukisoja.

2.9.2017 Vaasa maraton, 10.5 km
Vaasan kisa valittiin yhdessä valmennattavan, Annin, kanssa. Reitti sopivan tasainen ja kisa oli mukavan lähellä, mutta ei kuitenkaan ihan takapihalla. Tarkoituksena hakea kokemusta numeron kanssa juoksemisesta sekä kisavauhdista jne. Vasta ensimmäinen yhteinen lenkki, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Mukana myös Ogolomasta Sanna sekä Evijärven vahvistus Jaakko. Toki kisassa oli monta sataa muutakin osallistujaa... =) Anna oli myös mukana kameran kanssa ja kannustamassa.
Matkaan lähdettiin aamusta ysin aikaan. Sanna tuli kyytiin jo Vimpelistä ja matkalta poimittiin sitten Jaakko ja Anni vielä mukaan. Vaasaan saavuttiin hyvissä ajoin ennen kisaa, keli oli mahtava. Syksyinen, mutta kuitenkin lämmin ja lähes tyyni. Oudon levollinen olo oli kokoajan. Ehkä ajatukset oli ennenkaikkea Annin juoksussa, niin ei paljoa ennättänyt jännittää omaa suoritusta. Ilmoittautumisen jälkeen pientä lämmittelyä ja valmistautumista itse kisaan. Jostain syystä näihin juoksutapahtumiin on hankala saada kroppa toimimaan kunnolla heti alusta. Tottunut uimaan ja pyöräilemään ennen juoksua. No sitäkin pitää vain harjoitella. Tarkoitus oli lähteä rauhallisesti liikkeelle, ekat pari kilometriä 6 min/km vauhtia ja siitä kiristää sitten 5.40-5.50/km vauhtiin. Hieman ennen lähtölaukausta väki tiivistyi kuin sardiinit purkissa. Siinä vaiheessa ehkä hieman jännitti, mutta ei paljon. Edelleen oli sellainen odottava olo. Pitäis vaan päästä taas jo suorittamaan. Paukun jälkeen matkaan. Ekat metrit juostiin stadionilla ennen siirtymistä varsinaiselle reitille. Reitti kiersi Laihiaa kohti ja sitten rantatietä pitkin jäähallin ohi takaisin stadionille. Koko matka oli tarkoitus juosta Annin kanssa samaa matkaa ja seurata tekniikkaa, sykkeitä ja vauhteja. Ja muutenkin käydä tilannetta tarvittaessa läpi. Juoksu lähtikin hyvällä vauhdilla liikkeelle, ehkä liiankin hyvällä. Vauhdit parhaimmillaan alle 5.30/km. Hieman siinä piti himmailla. Huollot oli hoidettu hyvin ja muutenkin oli porukkaa reitin varrella kannustamassa. Muutaman kilometrin jälkeen nostettiin vauhtia sinne 5.40-5.50/km paikkeille. Edelleen juoksu tuntui hyvältä eikä kipuja ollut. Rantatiellä juostessa mereltä tullut raikas tuulahdus virkisti ja tuntui hyvältä. Sivusilmällä huomasi treenattavan pienen jännityksen koko matkan ajan. Mutta se on vain hyvä. Ei liian rentona saa mennäkkään. Jäähallin jälkeen oli matkaa enää muutama kilometri ja hieman taas vauhtia lisää. Vaikka Anni sanoi ettei kovempaa enää pysty, niin potkin koko ajan lisää vauhtia. Kun stadion lähestyi oli vauhti jo lähes 5 min/km. Portista sisään ja loppusuora edessä. Nyt pellit auki ja vauhti tappiin. Loppusuora menikin sitten lähes 4 min/km ja järjestyskin oikea maalissa. Erittäin hyvä suoritus ensikertalaiselta. Lopputulos naisten yleisen sarjan 10. ja jos olisin tajunnut ilmoittaa oman ikäluokan sarjaan olisi sieltä tullut podiumpaikka... Muillakin saman auton juoksijoilla hyvä kisa. Sanna olis naisten yleisen sarjan 6. ja Jaakko miesten puolimaralla 25. Sitten palauttelua ja suihkun kautta kotimatkalle. Lopputuloksena valmennettavan osalta erittäin hyvä suoritus. Paketti pysyi kasassa ja muutenkin jaksoi hyvin koko kisan sopivilla vauhdeilla. Tästä on hyvä jatkaa kohti päätavoitetta.  Loppuaika 01:02:42 ja keskivauhti 05:50 min/km. Eli oikein hyvin pysyttiin siinä mitä lähdettiin tavoittelemaan.

30.9.2017 Windal 1/2-maraton
Jos tuo Vaasan kisa meni hyvin niin tämä oli sitten melkeinpä kovempi Via Dolorosa, kuin Tahkolla kesällä 2016. Juoksutreenejä ei tullut yhtään Vaasan jälkeen. Jostain syystä penikat vaivas säärissä sen verran paljon. Eli ihan vain pk-treeniä ruohonleikkurin kanssa... =) ja muutama jäävuoro. Hoitomuotona tuohon penikkatautiin käytin kylmää ja rullausta ja se tuntui auttavan. Edes perjantai-iltana ennen kisaa ei jännittänyt ja huolestuttanut yhtään. Aamulla kamat kasaan ja Saarikentälle. Otin polkupyörän mukaan, jolla heitin pienen lämmittelyn ennen juoksua. Kisaan mukaan lähti myös Virpi Ogolomasta. Annin kanssa sovittiin jo aiemmin, että otetaan eka puolikas vasta ens kesänä. Laitoin itelle tavoitteeks alittaa 2 h. Tälle treenimäärälle ja valmistautumiselle ehkä liian kova haaste, mutta yrittämään lähdin. Tavoitevauhti 5:40/km, sillä alitettais juuri ja juuri 2 h kokonaisaika. Keli oli syksyisen viileä, 5 astetta tais olla lämmintä. No onneks juostessa lämpenee. Anna oli paikanpäällä taas kameran kanssa. Myös Aleksi oli, sekä Sumi, Jere ja kummityttö Iida. Vielä viimeiset tsempit ennen lähtöviivalle menoa. Siinä jo ajateltiin Virpin kanssa, että miks taas... =) Taaskaan ei kuitenkaan jännittänyt. Enkä taaskaan mennyt keskittymisessä kovin syvälle. Paukun jälkeen liikkeelle ja kohti Koskelaa. Reitti oli melko tasainen, eli sen suhteen kaikki pitäisi olla kohdallaan 2 h alitukseen. Matka alkoi hyvin ja vauhti oli oikein mukavaa, kohti 2 h alitusta siis. Energiansaanti onnistui suunnitelmien mukaan, 8 km kohdalla eka geeli ja 12 km kohdalla toinen. Kääntöpaikalla selvästi alle tavoitteen ja sitten vain lisää vauhtia. Hieman kääntöpaikan jälkeen Virpi tuli vastaan ja tsempit vielä siinä.
Kuitenkin jotain tapauhtui 13 km jälkeen... alkoi vauhdit pudota selkeästi. Siihen asti meni todella hyvin 5.30 min/km. Sen jälkeen putosi päälle 6 min/km. Jalat ei enää toimineet ja kipuja alkoi ilmetä. Yritin siirtää kivut taakse ja nostaa vauhdin takaisin tavoitteeseen. Hetken aikaa onnistui, mutta sitten taas vauhdit laski. Tuli se paljon puhuttu seinä vastaan. Aivot antoi käskyjä jaloille, mutta jalat ei totelleet. Eikä enää yhtään hymyilyttänyt. Hyvä ja vauhdikas tekninen juoksu vaihtui selviytymistaisteluks. Keskustan lähestyessa oli pakko vaihtaa kävelyksi. Sen verran oli jalat lopussa. Silloin huomasin, että 2 h alitus saa nyt jäädä. Kunhan maaliin pääsee niin hyvä sekin. Aapiskujan alikulussa yritin alamäkeen ottaa hyvät vauhdit mutta ei... pakko oli kävellä sekä alamäki, että ylämäki. Alikulun jälkeen sain kropasta jonkinlaista juoksunäköistä irti. Kirkkosillalta yritin nostaa vauhtia ja sainkin sen alle 6 min/km. Mutta kyllä oli vaikeaa. Saarikentälle ja maalisuoralle kaarsin tuskissani. Anna kannusti loppukiriin. Samoin ajanottajat. Ei vaan irronnut yhtään. Loppusuoralla vauhti oli hieman alle 5 min/km, kun esim Joroisissa se oli alle 4 min/km. Viivan jälken ei hymyilyttänyt ja jalat eivät kantaneet. Lähes taju pois. Raskain puolikas koskaan. Tosin vasta kolmas, mutta silti. Paikat ei vain kestä juosta noin kovaa... myös treenin puute vaikutti tietenkin. Henkinen voitto kuitenkin on aina, kun ylittää maalisuoran. Loppuaika 2:11:10 on kuitenkin oma henk.kohta ennätys puolikkaalla. Eli siihen nähden meni ihan mukavasti. Hetken siinä odottelua ja Virpikin kaarsi loppusuoralle. Maalissa naisten kuntosarjan toinen sija. =) Raskas oli ollut matka myös Virpillä. Mutta taistellen maaliin, molemmat.

Loppujen lopuksi nämä juoksukisat meni ihan hyvin omalta osalta. Vaasassa lähelle omaa kympin enkkaa ja Windalassa puolikkaan enkka. Nyt otetaan ainakin viikko happea ja sitten alkaa valmistautuminen kohti ensi kautta ja ensi kesän kisoja. Siellä se jo vaanii, tuo täys matka, mitä varten on tätä omaa matkaa tehty jo muutama vuosi. Iso kiitos kaikille matkan aikana tulleesta tuesta ja kannustuksesta. Tässä syksyn mittaan yritetään vielä nitoa pieni yhteenveto kaudesta ja miten ensi kauteen tähdätään.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ironman Lahti 70.3

Kuusamo, Ruka, nutsRuka 31 km

Roadtrip to Norway 16.-21.7.2017