Juhoedvard

43 ja risat. Ei voi olla totta... voi v*ttu. Heti kättelyssä tuli jäätyä lähes 7 minuuttia tavoitteesta. Mietin jo, että jätän leikin tähän. Onneks Anna oli kuvaamassa heti rannassa ja sieltä tulleiden tsemppien jälkeen en voinut kuin jatkaa. Mutta kyllä otti aivoon. Vielä Teboilin käännöksessäkin soimasin itteäni huonosta uinnista. Jokamiehen Rokulitriathlon siis jätti melkoisen paljon harmaita pilviä uinnin osalta Joroisten klassikkoon. Saako kahdessa viikossa uinnin takaisin samalle tasolle mitä se oli hallikaudella? Kannattaako yrittää liikaa treeneissä vai luottaa siihen, että kaikki napsahtaa kohdalleen 20.7 Valvatuksen rannalla? Uintia en sitten treenannut lainkaan, vaan keskityin pyörään ja juoksuun. Tiesin osittain miksi uinti sakkaa ja pyrin saamaan sen kuntoon ennen kisaa. Vika kun oli korvien välissä suurimmalta osin. Perjantaina 19.7 vielä hieman etätöitä aamusta ja kympin aikaan Anna lähti viemään mua Anniinan ja Ismon luo. Virpi haettiin matkalta kyytiin myös. Anna t...

- Maalisuora on sitten sun. Sanon Katrille, joka vain nappaa mun kädestä kiinni. Ennen maaliviivaa päästän tytön kuitenkin liitämään maaliin yksin. Jotain taikauskoa kenties mun kohdalla. Koskaan en missään kisassa ole maaliviivaa ylittänyt ennen maaliintuloa. Ainoastaan maaliin tullessani sen teen. Perjantai-iltana ennen kisaa sain kunnian merkata reittiä Kimmon kanssa. Kyltit ja kalkkiviivat paikoilleen lauantaita varten. Täytyy myöntää, että on jotenkin hienoa tehdä jotain tämän huikean tapahtuman eteen. Ja kyllähän Kimmon kanssa aika sujui rattoisasti. Lauantaina heräsin yllättävän pirteänä ja tein perinteiset kisavalmistelut. Kamat olin toki pakannut ja valmistellut jo hyvissä ajoin. Ainoa mikä aiheutti harmia oli Feltin takakiekko josta puhkesi tuubi aikaisemmin viikolla. En saanut siihen ajoissa uutta tuubia tilalle, joten tämä kisa mentäisiin avokiekolla. Omaa suoritusta ei tullut paljoa jännitettyä, enemmän jännitin Katrin tulevaa debyyttikisaa. Olisiko treenit menneet kute...

Onko elämää ensimmäisen ultrajuoksun jälkeen? Kuinka treenit jatkuivat nutsKarhunkierroksen punaisen matkan jälkeen? Kyllähän siinä lepoa oli treenikalenterissa melko paljon. Flunssa iski päälle, kun lähdettiin Rukalta laskemaan alaspäin ja tiistain jouduin olemaan töistäkin pois. Portaiden kävely oli melko haastavaa useamman päivän ajan kisan jälkeen. Välillä sivuttain ja välillä takaperin. Muutaman päivän jälkeen pystyi kävellä normaalisti myös portaat, mutta vauhti oli hidasta. Olisipa hissit tai rullaportaat... =) Kroppa palautui loppujen lopuksi yllättävän nopeasti. Viikko kisan jälkeen tein ekan kevyen sauvakävelylenkin metsässä. Samalla kaavalla jatkui koko seuraava viikko. Muutamia kevyitä ja palauttavia lenkkejä/kävelyjä luonnossa. Ja kyllä mieli lepäsi. Sen oli syytäkin saada lepoa. Kroppa tosiaan palautui melko hyvin parissa viikossa, mutta mieli ei. No kyllä se sieltä mukana tulee, ajattelin. Treenitunteja alettiin siitä pikkuhiljaa nostamaan ylöspäin ja ohjelmaan tuli juok...