Teräsvillasta ultravillaksi
Valtavaaran palovartijan mökki alkaa piirtymään taivasta vasten sumun seasta. Huokaisen helpotuksesta kropan vapistessa väsymyksestä ja kylmästä. Kipuun on jo turtunut. Tunnen kuinka kyyneleet alkavat valumaan sateen kastelemia poskia pitkin. Vihdoinkin, Valtavaaran huiputus on ohi. Vielä viimeinen videotervehdys tukijoukoille. Matkaa jäljellä vajaat 4 km, takana yli 50 km. Valtavaara huiputettu, kohta teräsvillan muutos ultravillaksi on valmis. Muutos, joka tietoisesti alkoi vuosi sitten Rukalla, kun seurattiin perusmatkan kärjen maaliintuloa. Matka tähän pisteeseen oli kuitenkin alkanut jo paljon aiemmin. Sitä en vaan vielä silloin tajunnut. Tarkoitus oli Valtavaaran huiputuksen jälkeen päivittää someen sama video, mutta kivusta ja kylmästä väsynyt, vapiseva kroppa sekä kylmästä kankeat sormet eivät vain toimineet enää riittävän tehokkaasti. Torstai 23.5 Työpäivän jälkeen Aleksi kysyi miksei lähdettäisi Rukalle jo tänään. Mummolasta oli kuitenkin vkl varattu Aleksille jo to