Vastus lateralis... johan tuo nimi viittaa siihen, että nyt vastustaa

Tuossa edellisessä kirjoituksessa oli maininta ettei syytä huoleen tuon jalan takia... nooh. Sain sitten viimeinkin tilattua ajan tohtorille ja oli aika tylyä kuultavaa... Vastus lateraliksessa, eli reiden ulommaisessa lihaksessa on ongelmia. Kolmen viikon ehdoton juoksukielto ja viikon lääkekuuri päälle. Tämän jälkeen saa kokeilla juoksua, mutta lopetettava heti jos kipuja ilmenee. Jos näin käy niin lepoa jatkettava ja lääkekuuri uudestaan päälle. Tuona aikana toki itsehoitona kylmää ja venyttelyä sekä hierontaa. Jos näillä ei saada ongelmaa selätettyä niin lajin vaihto tai puukon alle... Ja tuo ongelma on nimenomaan se, että tämä kyseinen lihas on jatkuvassa jännityksessä. Tai näin ainakin sen ite ymmärsin ja siltä se tuntuukin. Kokoajan tuntuu kuin lihas katkeaisi pienestäkin kosketuksesta. Ja tämän on aiheuttanut virheasento pyöräilyssä ja juoksussa. Eli tuo Tahkon kisa oli sittenkin fyysisesti raskaampi kuin arvasinkaan. 90 kilometriä pyöräilyä jalkaterä 45 asteen kulmassa sisäänpäin ja siihen päälle puolimaraton jalan ollessa samassa asennossa. Tähän päälle vielä Vaasan kisa ja tuo PaaluRUN. Eli olisi ollut ehkä syytä käydä heti kisan jälkeen tohtorilla, mutta eihän sitä nyt lääkäriin sellaisista pikkuvaivoista. Nyt tämä pikkuvaiva pahimmassa tapauksessa päättää tämän kivan lajin harrastamisen...
Ja mitä opimme tästä. Ei kannata välttämättä yrittää mennä hampaat irvessä kivuista välittämättä. Se ei ole heikkoutta, kun myöntää kivut ja ongelmat. Eikä se ole heikkoutta, kun hakee apua niihin kipuihin ja ongelmiin. Päinvastoin, se osoittaa suunnatonta rohkeutta ja voimaa. Niin ja viisautta. Ja tämä koskee käytännössä kaikkia asioita. Sekä urheilussa, että urheilun ulkopuolella. Yksinkertainen asia, kun sen vain oppii ymmärtään ja hyväksymään. Itteäni en pidä siinä mielessä rohkeana ja viisaana, koska lähdin lääkärin puheille vasta kun oli aivan pakko.

Mutta miten tästä eteenpäin...? Mistäs v*tusta minä sen tietäisin... =) No uintia ei kielletty ja pyöräillä saa jos ei aiheuta kipuja. Myös kävelylenkit on ok, jos ei tule kipuja. Eli jatketaan sitten sitä peruskestävyyskautta vielä jonkin aikaa. No entäs jos jalka ei parane? Joroinen on jo maksettu ja päätavoite on vasta kesällä 2018. Kyllähän kisat pystyy läpäisemään kävellenkin, mutta... No lähdetään kuitenkin siitä, että jalka saadaan kuntoon ja homma lähtee taas käyntiin kunnon tohinalla. Puukon alle meno ei kiinnosta kovinkaan paljon... =)

Kommentit

  1. Onpas kurja juttu! Toivottavasti olo on jo helpannu ja jalka kuntoutuu ilman puukkoa!
    Sen on merkillistä, miten vaikea on psyykata ittensä menemään lääkäriin. Paljon helpompaa on tsempata muita hakemaan apua vaivoihinsa.
    Toivon kovasti että tokenet ja saat jatkaa harrastusta!

    Mitä jos kuitenkin otat sen tsiippadiipan vaihtoehtolajiks??? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on justiin noin. Ei vaan saa itteään tohtorille ajoissa. Mutta onneks jalka alkaa olla jo paremmassa kunnossa.
      Mutta siitä huolimatta treenaan kärrynpyöriä ja kuperkeikkoja ynnä muita... 😁

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Roadtrip to Norway 16.-21.7.2017

Ironman Lahti 70.3

NutsKK 166 km, toinen yritys