Kauhajärvi triathlon 29.7.2017


Kesän aikana piti alun perin vetää neljä kisaa, Alajärven Rokulitriathlon 475/20/5, Joroinen 1,9/90/21,1, Tahkon perusmatka 1,5/45/10 ja Vaasan pikamatka 400/20/5. Tahko putos jo aikasessa vaiheessa pois ja ajattelin sitten Joroisten jälkeen keskittyä tuonne Vaasaan. Hullu on kuitenkin helppo ylipuhua. Ogoloman porukat alko puhumaan Kauhajärven triathlonista, matka 300/30/10. No sinne sitten. Joukkoon lähti muitakin meidän porukasta. Anniina juoksi kympin, Virpi, Ismo, Kimmo ja minä osallistuttiin triathloniin. Oikein mukava pikkukisa, hyvin oli porukkaa ja keli oli mitä mainioin. Tosin tuuli oli melkoinen, mutta onneksi lämmin. Huoltojoukkoina, valokuvaajina ja tsemppareina oli mukana Anna ja Matti.

Kisaan valmistautuminen oli mukava suorittaa tutussa ja rennossa porukassa. Pyörä valmiiksi edellisiltana tehtyyn ammattimaiseen telineeseen (seuran nimi ja oma logo selkeästi esillä)… =) Anna tosin auttoi ja piirsi tuon ihqun lampaan. 
DIY pyöräteline
T1 kamat valmiiks ja samoin T2. Sitten märkäpukua niskaan ja hieman rasvaa myös. Hyvin toimii tuo rasvaus, ainakin niskan alueella. Puku ei pääse hiertämään tai kiristämään. Siitä sitten pusut Annalle ja Matille... =) =) ja kastautumaan. Matti tosin tais hieman järkyttyä, vaikka kyseessä oli vain sivistynyt poskisuudelma. =) Vesi ei ollut kovin kylmää, mutta aallot hieman arvelutti. Nooh matkaa ei ole kuin 300 m ja onhan tässä väkeä ympärillä. Vetessä vielä viime tsempit Ogolomalaisten kanssa ja odottelemaan paukkua. Paukun jälkeen vauhtiin ja yllättäen uinti sujui aallokosta huolimatta hyvin. Toki avovesiuintia on tullut tänä kesän treenattua melkoisen paljon. Tekniikka pysyi kasassa ja muutenkin uinnissa oli hyvä tekemisen meininki. Tosin tutut hahmot lähellä auttoi, Ismo ja Kimmo kauhoi siinä edessä ja Virpin kanssa uitiin vierekkäin. Happeakin otettiin samalla rytmillä lähes koko matka. Yritin välillä irvistellä, mutta tiedä sitten näkikö Virpi sitä... =) Kääntöpaikan jälkeen hieman kiristettiin vauhtia, toki asiaan auttoi myötätuuli. Pääsi aaltojen päällä ratsastamaan. Vaihtoon hyvissä voimin ja innolla odottelin pyöräilyä. Uintiin meni aikaa 00.07.30, tämä aika sisälti myös T1 vaihdon. Vaihdot ei oo ollut mulla niitä kaikkein nopeimpia ja tässäkin kisassa se piti paikkaansa. Ogolomalaisten kanssa tultiin yhtäaikaa vaihtoon, mutta mä vasta riisuin märkkäriä, kun muut jo lähti pyörälle... Nooohh... hiljaa hyvää tulee... =)
Vaihtopaikka hukassa...
Numerolappu niskaan
Missä se kypärä on?
Tämäkö päähän?

 Kamat siis niskaan ja pyörän kanssa liikkeelle. Tarkoitus oli vetää pyörä täysillä. Ja hyvin se lähtikin liikkeelle. Reitti oli sopivan tasainen, vain muutama mäki. Tosin tienpinta oli tietyön alla ja se hieman hankaloitti ajoa. Ei onneksi kuitenkaan hiekalla ollut. Yksi kova alamäki oli, ja siihen oli tarkoitus tykittää kunnolla, mutta pelloilta pääsi tuulemaan niin kovaa, että tällainen kuivan kesän orava olisi tarvinnut kiviä taskuun... Alamäkeen piti siis polkea ihan tosissaan. =) Pyörässä kierrettiin kolme kierrosta Kauhajärven ympäri ja oli kyllä mukavaa. Vauhti oli kova ja tuntui kevyeltä. Ekan kiekan lopussa pieneen alamäkeen ja myötätuuleen sai vauhdit todella koviks. Kamerat ei meinannu ehtiä mukaan, kun tuntui lentokeli olevan taas päällä. Tokan kiekan lopuilla huoltopisteellä en malttanu himmatta tarpeeks, että olisin saanut vettä joukkoon. Siitä viisastuneena vipalla kiekalla ennen vaihtoa huusin jo kaukaa huollolle, että heitä vaan vedet mun niskaan. Huoltaja otti mukin ja heitti niskaan... =) Hyvin toimi ja osui. Pyöräilyn aika 01.01.40, keskinopeus 29.8 ja hyvissä voimin vaihtoon. T2 sujui sitten paljon jouhevammin. Pyöräilykengät otan jalasta pois jo hyvissä ajoin ennen vaihtoa. Ihan kuten muutkin ammattilaiset... =) Pyörä telineeseen, kypärä päästä ja lenkkarit jalkaan.
Niin vauhdilla mein vaihto, että lippiskin unohtui.
Juoksumatka oli siis 10 km, yksi kierros Kauhajärven ympäri. Omasta mielestä hyvä, että juostiin samaa reittiä mitä pyöräiltiin. Tiesi jo ennakkoon missä on ylämäet ja missä alamäet jne. Vauhtiin siis ja tavoitteena juosta 10 km alle tuntiin. Nooh... pyöräily sujui niin hyvin, että se sitten veroitti jonkin verran jalkoja, mutta kadenssi pysyi kuitenkin hyvänä. Eli vaikka jalat oli väsyneet, ei happoja ollut ja oli oikein mukavaa juosta. Tällä kertaa taktikoin paljon enemmän kuin ennen. Edessä meni yksi kilpailija jota pikkuhiljaa saavutin. Vauhdin nosto niin paljon, että saisin kiinni olisi ollut kohtalokasta. Aika maksimilla mentiin kuitenkin. Juomapaikan lähestyessä näin kaverin kaartavan juomaan... itse oli tarkoitus ottaa vettä samalla, mutta päätinkin toisin. Edellä mennyt kisaaja pysähtyi ja itse nostin hieman vauhtia ja otin mutkan suoraksi. Ei saanut enää mua kiinni... =) 7 km kohdalla alkoi jo kuitenkin matka tuntua, vauhti laski ja sykkeet nousi. Ajattelin kuitenkin, että takaa ei tulla enää ohi. Vauhtia vain lisää sykkeistä välittämättä. 8 km kohdalla tuntui jo ettei enää jaksa, kokoajan teki mieli vain vaihtaa kävelyksi. Kuitenkin jostain tuli aina sitä voimaa ja kokoajan maali läheni. 9 km kohdalla nostin vauhtia taas selkeästi ja loppuun sain jälleen julmaakin julmemman loppukirin.
Loppu hyvin kaikki hyvin

Maaliviiva ylittyi ajassa 2.06.09. Vähän haaveilin alittavani 2 tuntia... Siitä huolimatta 10 km juoksun aika, 00.56.51 on lähellä omaa ennätystä. Ja tuo enkka on juostu ilman uintia ja pyöräilyä. Siihen nähden meni oikein mukavasti. En tosin hymyillyt niin paljon kuin Joroisissa. Muutkin sen huomas ja totesivat, että nyt taidettiin tulla vähän normaalia lujempaa. Ja niinhän se oli. Kroppa ei ihan täysin ollut vielä palautunut kahden viikon takaisesta puolikkaasta.

Loppujen lopuksi erittäin hyvä kisa ja mukava, matalan kynnyksen tapahtuma. Ja pisteenä iin päälle kaikki Ogolomalaiset pääs maaliin ja onhan se aina mukava kisata, kun on tuttuja. Sekä kisaamassa, että kannustamassa. Iso kiitos siitä siis Annalle sekä mukana olleelle Ogoloman köörille, Virpi ja Anniina, Ismo, Kimmo ja Matti. Vaasassa pamahtaa seuraavan kerran ja sitten mennäänkin täysillä ja vaihdot tapahtuu niin nopeaa ettei niitä edes huomaa... =)


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Finntriathlon Joroinen, tuo suomen Hawaiji. Elämäni toinen puolimaraton

Uuden alku on vanhan loppu.. vai onko...

Roadtrip to Norway 16.-21.7.2017