Kauden päätöskisat

Tälle kaudelle piti hakea syksyllä vielä kirsikaksi kakun päälle Vaarojen Maratonin 65 km suoritus. Kroppa päätti kuitenkin toisin. Käydään tähän käsiksi viimeisten kolmen kisan kautta.

Paukaneva Night Trail 10 km 2.8.2019

Paukanevalla oli tarkoitus käydä hieman avaamassa jalkoja seuraavan päivän Alavus Triathloniin. Tavoiteaika oli alittaa 60 min. Kisan starttiaika oli klo 21, paikanpäälle saavuttiin Annan ja Anniinan kanssa kasin aikoihin. Henna oli myös kisassa mukana. Hieman lämmittelyä ja valmistautumaan. Hennan kanssa käytiin vielä ottamassa toiset lämmöt alle ja vauhti olikin melkoisen kovaa. Samalla myös päätettiin, että on syytä lähteä aivan etulinjasta jos haluaa päästä pitkospuille ilman liikoja ohitteluja. Alussa olisi mukavan leveää kaistaa, mutta pitkospuilla ohittaminen tai ohitetuksi tuleminen olisi hankalampaa. Vielä heipat Annalle ja tsempit Anniinalle ja Hennalle. Etulinjaan siis ja paukusta vauhdilla liikkeelle. Henna lähti niin lujaa, että jäin suosiolla vauhdista ekan mutkan jälkeen. Alku meni todella vauhdikkaasti ja pitkospuille saavuttua en enää malttanut himmata. Juostaan sitten lujaa, kun Hokat oli lentopäällä. Reitti meni pääosin pitkospuita pitkin joita oli todella hyvä ja nopea juosta.

Letkan vetäjänä. 


Huoltopiste. Kuva: Henri-Matias Latosaari


















Noin puolessa välissä oli huoltopiste ja siellä kierrettiin pieni lenkki pururadalla. Vauhti oli koko matkan pysynyt noin 5 min/km ja puolessa välissä olinkin yli 5 minuuttia tavoiteaikaa edellä. No mennään sitten vauhdilla. Ennen huoltopistettä Henna tuli vastaan ja tsempit lennosta. Huoltopisteen jälkeen tulikin Anniina pitkospuilla vastaan ja tsempit siinäkin. Paluumatkalla olikin sitten muutaman kerran juostava suon kautta vastaantulevia väistellen. Mutta silti vauhti pysyi ylikovana. Aloin jo miettimään alittuisiko jopa 50 min... Pieni harhajuoksu tuli, mutta se ei vienyt kuin ehkä 30 sekuntia ajasta. Lopun leveä lankuista kasattu osuus meni sitten todella kovaa, lähelle 4.30 min/km.

Loppusuora
Maalissa ajalla 0.51.44 on lähes 10 minuuttia kovempi kuin tavoite oli... Ja tuli yllättävän kevyesti. Hieman mietin miten kävisi seuraavan päivän Alavuden kisan.
Loppujen lopuksi äärimmäisen hieno kisa ja upea kokemus juosta auringonlaskussa nevalla. Väkeä oli paljon ja reitti oli todella nopea. Varmasti tulee olemaan kisakalenterissa myöhemminkin.














Alavus Triathlon 3.8.2019, 600 m/23 km/5,4 km

Alavuden kisan valmistelut oli hoidettu jo hyvissä ajoin ennen Paukanevaa. Lauantaiaamuna vain kamat autoon ja Annan kanssa nokka kohti Alavutta. Saila oli myös ilmoittautunut naisten sarjassa pitkälle matkalle ja onnistui siinä paremmin kuin hyvin. Voitto naisten sarjassa hyvin onnistuneen kisan jälkeen. Satu ja Tiina olivat mukana naisten lyhyellä matkalla. Katri oli myös ilmoittautunut, mutta jääkiekkotermein alavartalovamma esti osallistumisen. Itse odotin uintia ehkä eniten. Olin saanut sen kulkemaan Joroisten jälkeen ihan hyvin ja nyt olisi hyvä testata miten käy. Pyörään ja juoksuun luotin, että ne kulkevat.

Uinti 600 m, 0:10:04

Ranta oli melkoisen matala ja olisin voinut vaikka juosta molemma kierrokset, mutta tyydyin uimaan. Ainoastaan toiselle kierrokselle lähdettäessä oli käännöksessä pakko hieman juosta, koska kädet ottivat pohjaan. Muuten uinti sujui todella hyvin ja kevyesti. Loppuaika kesän parasta vauhtia ja se kyllä miellytti, 1.46 min/100 m. Tuolla vauhdilla olisi pitänyt Joroinenkin mennä.  T1 jälleen nopeasti ja Sailaan perään. Lähes yhtäaikaa tultiin rantaan, mutta Sailan vaihto oli nopeampi. Ja karkasi pyörällä kyllä kauas, mutta alla olikin Kimmolta lainassa Cervelo.









Pyörä 23 km, 0:40:44

Kohti pyöräosuutta. 




Toiselle kiekalle

T1 vauhdilla ja pyörän selkään. Lenkki kierti kaksi kertaa Alavuden Kirkkojärven ja oli kyllä nopea ja mukava reitti. Sopivan vaihteleva ja mukavasti ylä- ja alamäkiä. Tarkoitus oli ajaa niin kovaa kuin Feltillä vain pääsee. Puolessa välissä ekaa kiekkaa sain Sailan kiinni. Hyvältä näytti meno Sailalla ja lopputuloskin sen kertoi. Toiselle kiekalle ajettiin Alavuden keskustan ja kisakeskuksen läpi. Energiat upposi hyvin, en tosin nauttinut kuin urheilujuomaa. Jalka kuitenkin jaksoi pyörittää eikä edellisillan Paukanevan kova juoksu tuntunut yhtään reisissä. Toiselle kiekalle nostin vielä vauhtia. Oli niin hienoa ajaa pitkästä aikaa. Eka pyörälenkki Joroisen jälkeen. Pyörän loppuaika siis vajaat 41 min ja keskivauhti 34 km/h paikkeilla. Vaihtoon tullessa jalat ja koko kroppa tuntuivat todella tuoreilta.

Juoksu 5,4 km, 0:25:48

Kohti juoksua
T2 siis vauhdilla ja eteenpäin. Hieman meinas Hokia jalkaan laittaessa reidet ja pohkeet krampata ja niitä piti vähän ravistella. Äkkiä kuitenkin pääsin liikkeelle ja kohti juoksureittiä joka kierti Alavuden Vähäjärven kahdesti. Tarkoitus oli juosta noin 5 min/km ja katsoa mihin se riittää. Keli oli lämmennyt melkoisesti aamusta, mutta kyllä lämpöön on totuttava, koska Kona... Suurin osa juoksusta oli hiekkatietä ja kyllä oli mukavaa juosta. Jalat pelas ja happea riitti. Ei kipuja missään. Yritin järven yli katsella missä Saila menisi, mutta en nähnyt tuttua Ogoloman asua. Saila oli kyllä mut nähnyt. Tavoitteena oli alittaa 1h20min ja vielä kilometri ennen maalia olin tavoitteessa. Sen jälkeen tuli pieni kyykkäys ja vauhdit hieman putosivat. Aivan en kovasta loppukiristä huolimatta päässyt tavoitteeseen. Juoksun keskivauhti 05:07/km, eli hyvin pysyin tavoitevauhdissa. Kisan virallinen loppuaika 01:20:23...

Maalissa
Loppuaika kuitenkin tyydytti melkoisesti. Ehkä jos Paukanevalla olisi hieman tullut säästeltyä niin olisi 1h20min alittunut. No turha sitä on murehtia. Hieman mun jälkeen Sailakin tuli maaliin naisten sarjan voittajana. Satu ja Tiina olivat tulleet omalta matkaltaan maaliin jo aikaisemmin.
Kaikin puolin erittäin mukava kisa ja reitti oli todella nopea. Tämäkin tulee olemaan kalenterissa tulevina vuosina.

Kisan jälkeen käytiin vielä syömässä ja säästämässä Keskisellä Annan kanssa.









Salomon Trail Run, Seinäjoki 21 km, 1.9.2019

Tämän kisan piti siis olla vain välietappi ja vauhdin ja kunnon testaus kohti Vaarojen Maratonin 65 km matkaa. Mutta kuten tuossa alussa jo kirjoitin, kroppa oli päättänyt toisin. Alavuden kisan jälkeisellä viikolla lenkillä huomasin kipua oikeassa jalkaterässä. Vedin sen lenkin loppuun kevyemmin ja huolsin jalkaa kylmällä useana päivänä. Juoksut jätin minimiin, korvasin ne sauvakävelyllä ja maastopyöräilyllä. Salomon Trailia edeltävällä viikolla jalka tuntuikin paremmalta, mutta se oli vain tyyntä myrskyn edellä. Pari päivää ennen kisaa tein kovan päätöksen päättää kisakauden Salomon Trail Runiin. Annan kanssa siitä juteltiin ja päätös oli loppujen lopuksi oikea vaikka hyvin vaikea myöntää syyt päätökseen. Toisaalta helpotti, koska kisan jälkeen saa lepuuttaa kroppaa ja päätä rauhassa. Kova kesä ollut taas. Mutta nyt jotain siis tästäkin kisasta vielä.

Sunnuntaina aamusta lähdettiin Annan ja Anniinan kanssa Seinäjoelle. Antti ja Jenni olivat myös tulossa katsomaan kisaa. Mukana juoksemassa olivat myös Sari kympillä sekä Jyrki ja Juha 21 matkalla, jotka ottivatkin kaksoisvoiton tuossa järjestyksessä ihan mielettömän kovilla ajoilla. Oma aikatavoite oli alittaa 2h30min kevyesti juosten. Perjantaina ennen kisaa aloin miettimään, että kokeilen alittaa 2 tuntia. Olihan kyseessä kauden päätöskisa.

Lähdön hetki käsillä
 Pitkään mietin otanko juoksuliivin mukaan. Sääennuste lupaili kuumaa keliä joten päätin ottaa omatkin juomat mukaan. Päätös oli oikea, eikä tuo lisäpaino vaikuttanut lopputulokseen. Vielä viimeiset tsempit Annalle, Antille ja Jennille ja Anniinan kanssa mentiin viivalle. Tarkoitus oli siis lähteä hakemaan 2h alitusta, km-vauhti olisi oltava noin 5.50/km. Pitäisi onnistua, jos ei tule haavereita. Paukusta vauhtiin ja kovimmat mäet olivat edessä heti alussa. Ne kevyesti juosten ylös ja poluilla iso vaihde silmään ja vauhtiin. Oli taas niin hienoa juosta. Poluilla vauhti oli lähellä 5.30/km ja tiepätkillä mitä oli myös jonkin verran vauhti kiihtyi alle 5min/km. Nesteet upposivat ja oli niin nautinnollista juosta. Reitti oli hieno ja maisemat upeat. Välillä mukavia ylämäkiä kallion päälle ja taas alamäet. Hokat lensivät poluilla ja nautin suunnattomasti. Sykkeet olivat hieman yli anakynnyksen, mutta ajattelin että antaa mennä vaan. Kynnyksellä pystyisin kuitenkin juoksemaan tuon pari tuntia. Hieman ennen puoltaväliä alkoi oikean jalan jalkaterä ilmoittamaan olemassaolostaan. Siihen asti se olikin ollut hiljaa. Puolessa välissä aikaa oli kulunut 1h04min ja 2 h alitus oli vielä hanskassa. Tarkoitus olikin juosta loppupätkä vauhdikkaammin. Se tuotti kuitenkin enemmän ongelmia kuin ajattelin. Pitkän hakkuuaukon aikana alkoi näkökenttä sumenemaan ja oil pakko hidastaa vauhtia. En tiedä sitten oliko laseissa hikeä tai vettä, mutta oli todella outo tunne. Seuraavalla huoltopisteellä otin lasit pois ja tilanne helpotti. Vauhti kuitenkin oli laskenut liikaa ja 2h alitus alkoi karata. Jalkateräkin kipuili aina vaan kovempaa. Maisemista nautin kuitenkin suunnattomasti ja reitistä samoin. Harmia aiheutti vain tuo jalkaterä. Siirsin kivun syrjään ja juoksin sen minkä pääsin. Maaliin -kyltin näkeminen kyllä helpotti. Matkaa enää muutama kilometri jäljellä. Laskin, että 2h20 min alittuu kuitenkin. Sekin olisi yli 10 min paremmin kuin alkuperäinen tavoiteaika. Loppupätkä olikin laskuvoittoista ja Hokat olivat jälleen vauhdissa. 

Loppusuora vielä meni vauhdilla loppulaskujen jälkeen vaikka piti hieman taistella jalan kanssa. Maaliviivan jälkeen perinteinen taipuminen oikealle ja siinä jalkakin petti alta. Loppuaika 2h18min tyydytti kuitenkin kovasti jalkakivuista huolimatta. Terveellä jalalla olisin ollut lähellä 2h alitusta. No ehkä ensi vuonna. Sen verran hieno reitti ja mukava kisa, että kaiketi tännekin on tultava toistekin. Jääpussi jalkaan ja palauttelemaan. Ennätin käydä pikasuihkussa jonka aikana Anniina oli myös saapunut maaliin. 
Iso kiitos Antille ja Jennille, kun pääsitte paikanpäälle seuraamaan kisaa. Ja kiitos kuvista ja videoista Antille. Ja Anna... Kiitos edelleen, kun jaksat kulkea näissä päättömyyksissä mun rinnalla. 

Tämä kausi oli siis tässä. Se on ollut pitkä ja raskas, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Ehkä jopa raskaampi kuin viime kausi. Nyt on aika palautella kroppaa ja päätä kohti ensi kautta. Siellä odottavat taas uudet haasteet. Seuraavassa tekstissä kääritään tämä kausi pakettiin kisojen osalta ja käydään läpi mitä tämä kausi toi ja mitä se vei. Nöyrä kiitos teille jotka kuljette mukana tässä tarinassa. Sekä kisoissa, että tämän blogin ja somen kautta. Teidän tsempit ja tuki kantaa aina yli vaikeiden hetkien niin kisoissa kuin treeneissä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Roadtrip to Norway 16.-21.7.2017

Ironman Lahti 70.3

NutsKK 166 km, toinen yritys